Elämäni?

Kävin tänään Elisan kanssa Kuopiossa shoppailemassa. Matkan pääasiallinen tarkoitus oli se että ostan YO-juhliani varten skumppalaseja. Noh, matkaan tarttui vaikka mitä muuta "tarpeetonta"

Rakastuinko edes tähän hattuun vaikka en ole ihan satavarma käykö se edes minulle. Ostinko sen? No totta vitussa..

JA nämä tyynyt ;_; en voinut vastustaa kiusausta.

ÖH, TEIPPEJÄ?

Kuva on otettu tietokoneeni keskusyksiköstä..

Oli pakko siis tunkea kaikkialle niitä.

No oikeestaan tarvihin tälläsiä..

Näin ajat oikeaoppisesti-- eikun?

Ostin aikasemmin tälläset ylppärikengät!

Kultasuoli! 

Viimeviikolla kävin kirpparilla ja keräsin nämä neljä kirjaa sieltä. Olivat laittoman halpoja!

Nimittäin 2e/kpl

MELKEIN kaikki potterkamani.. Puuttuu nimittäin leffoja..?

ÖRRR. Romaani tulossa..

Tässä n. kolmen viikon aikana minulle on maistunut ruoka todella huonosti tai ei lainkaan. As in se määrä ruokaa, jonka ennen huitaisin hetkessä ja sen jälkeen jäi vielä nälkä, pitää järsiä hitaasti ja 3-7 erässä. Ja jokaisen syöntikerran päätteeksi tulee ähky. Tai sitten se aiheuttaa minulle huonon olon ja on vaikea pitää ruokaa sisällä.

En oikeasti tiedä tälle syytä, syöminen on yksinkertaisesti vain vähentynyt kaikkien kiireiden ja stressin lomassa. Tuntuu että mikään ei enää pysy kunnolla sisällä. Jokunen päivä takaperin meinasin oksentaa siitä kun join puolikkaan kupillisen kahvia ja muutaman keksin. Jos olisin ollut yksin niin se olisi varmasti tapahtunut, enkä olisi yrittänyt piilotella sitä.

Tänään Matkuksessa käytiin Subilla syömässä. 15cm patongista pystyin syömään vain neljänneksen. Lähtiessä pyörähettiin Arnoldsin kautta hakemassa kahvit ja donitsit. Aloitin syömisen kun lähdin ajamaan, järsin sitä saatanan donitsia vielä kotonakin tietokoneen ääressä, patongista puhumattakaan..

Tuntuu että tupakkaa menee tavallista enemmän. Hassua sinänsä että tuo syöpäkääryle on nesteiden ohella ainut asia mikä ei tuota pahaa oloa. Kuolen vielä keuhkosyöpään tätä menoa ennen kesän loppua.

Jos joku ajattelee että teen tämän tarkoituksella ja haluan tällätavoin laihtua. Ei, en ole niin tyhmä. Tiedän mitä syömättömyys tekee keholle. Mutta kun pelkkä ajatus syömisestä saa niinsanotusti saa palan kurkkuun ja minkään kiinteän nieleminen on tuskaa.

Meinasin kuolla onneen kun tajusin että murskatut hedelmät hitaasti mussutettuina oikeasti pysyvät sisällä. 

Rakastan oikeasti ruokaa niin paljon! Tälläkin hetkellä kun ajattelee kesää ruokakulttuurinsa kanssa niin alkaa tehdä mieli kirmata ulos tekemään notski. Grillaamista ja sen semmoista, you know? Mutta kun kun ajatukset siirtyy ruuan tekemisestä syömiseen.. Ei kiitos. Oli vaikeaa pitää juuri nielaisema persikanpalanen sisällä.