maanantai 24. helmikuuta 2014

JOU MÄÄN. EI SAATANA.

hupsista saatana..

olen aikaansaamaton paska. lupasin kirjoittaa tännekkin useammin mutta kato perkeleen keppanaa oonko muka niin tehnynnä. 



Rullaillaas pieni momentti taakse. mitä minulle on tapahtunu marraskuun jälkeen? voi vittu.

no työharjoittelu meni ihan nakisti. sain siis kakosen. keittiön puolelta kolmoisen, mutta sitten sali perkele tipsautti sen alemma. ja sitä paskaa, ei en ikinä halua tehä tarjoilijan töitä. nyt ainaski tiiän sen. 
vaihdoin sitten tuossa tammikuussa alaa. voin kertoo ettei tää kokkikaan iske tarjoilijaa paremmin. fuq..

                                                               

Se luokka on ihan mukava ja reilu. mutta se on niin hyvin ryhmäytyny tän puolen vuoden aikana vitusti liikaa, siihen ei pääse oikein sisään enää..



          VITTU



1. en uskalla sanoa uudessa ryhmässä mitään
2. uusi ala
3. ahistaa.
4. muilla luokkalaisilla on minun makuun liian kunnianhimoiset tavoitteet.
5. kokki on alana perseestä.
6. KOSKA VITTU MITÄ KAKKAA.

 Oon ollu nyt tässä pari viikkoa saikulla ja ravannu terkkarilla ja kuraattorilla ja opolla ja lääkärissä ja kuraattorilla uudestaan ja terkkarilla uudestaan ja ja.. Koska kouluun meneminen ahdistaa atm enemmän kuin mikään aikaisemmin elämässäni. joka on jo paljon.

Koska tuntuu että on henkisesti ihan loppu. vaikka saatan antaa päällepäin pirteän ja iloisen kuvan itsestäni. 

En tiiä kuinka moni sitä tietää ja on nähny, mutta kämpän kunto on suoraan verrannollinen mielialoihini. 



viimeaikoina muutenkin on mielialat heitelly. taas vaihteeksi. kenenkään ei tarvitse sanoa tai tehdä mitään erikoista niin pahoitan siitä mieleni. öriöri.

Mutta luojan kiitos on olemassa ihmisiä jotka kestävät minua ja ölinöitäni. 

kunhan pääsen pöytäkoneen ääreen nii voisin tehdä lässynlääläpätilää päivityksen. ei angstia. kai.